TuomoHirvi

Kolme iloista porsasta ja vallan hedelmät

Katselin eilen hämmentynein mielin tätä "kolmen iloisen porsaan" hallituksen tiedotustilaisuutta, joka ilakoi saavutuksillaan. Tuli mieleeni ajatus, että nyt "porsastelette" sillä että panette Suomea kuntoon eli korjaatte tekemiänne päätöksiä ja typeryyksiä. Kyykyttämistyöllistämitilastojen vastapainoksi kyykytätte vähemmän. Tästä olitte sopineet. Toisessa päässä narua tarjoatte helpompia potkuja eli työntantajalle helppoa tapaa joustaa työvoimassa suhdanteiden mukaan. En minä tiedä oletteko miettineet mikä tässä on se viisastenkivi. Minä en löydä sitä mistään.

Emme me tavalliset ihmiset mitään pikkuamerikkaa tässä Venäjän naapurissa osana Pohjoismaista hyvinvointiyhteisöä tarvitse. Me tyydymme paljon vähempään. Ei meidän tarvitse kaikkia maailman ihmisiä pelastaa. 

Antakaa meidän elää ja tuntea olevamme arvokkaita ja toisaalta arvollisia sekä armollisia. Meillä on tapana viettää joulua ja pääsiäistä sekä laulaa suvivirttä. Aamuhartauskin seurakunnan avustamana on suomalaista elämää ja kulttuuria. Mitä sen on väliä jos muutama muualta tullut kokee asian vieraaksi taikka muutoin kristillisyyttä karttava pitkästyy. Me elämme tavallamme ja tänne saa sopeutua.

Emme me tarvitse amerikkalaista sotakoneistoa maaperällämme, emmekä yhtään sen enempää muitakaan joukkoja maassamme. Jos meillä ei ole vihollista niin meidän ei tarvitse mitään ketään vastaan puolustaakaan. Siinä yhtälössä rauhanomaiset ratkaisut ovat keskiössä eikä se, että olemme oikeassa seurassa.

Me unelmoimme siitä, että voisimme asua kotonamme. Niillä juurilla ja siinä kulttuurissa jonka olemme kokeneet omaksemme. Emme me sitä kaipaa, että myisimme kotimme, kotikontumme ja juuremme. Meille tärkeä on kotiseutu, sen elämä ja yhteisö jossa elämme.

Te "kolmen porsaan kopla" näytätte ensiksi hajoittavan ja sitten harsivan kasaan sitä mitä harsittavissa vielä on. Kun teitä ei kiinnosta ihmiset niin te laskette euroja, säästöjä ja tuloja. Eniten säästöä syntyy siitä, että meillä ei ole ainuttakaan vanhusta, sairasta eikä etenkään eläkeläistä. Työttömien osalta rimpuilette omaa etuanne tavoitellen siksi, että jos voitte esittää teille positiivisia lukuja, niin hymyilette leveästi. Me teimme sen. Ei sillä niin väliä tuleeko muutamalla lisäeurolla mitään muuta kuin harmia sen saajalle. Säästö ja leikkaukset on teille tapa ansaita rahaa ja maallista mainetta mutta valtanne kohteeksi joutuneelle se on siirtymistä kerjäläiskastiin. Köyhyyteen ja kurjuuteen, elämän toivottomuuteen. Työvoima on parasta silloin kun se ei maksa mitään, ajattelette. Todellisuudessa se on tie toivottomuuteen. 

Teille suuri ongelma tuntuu olevan, ettei työvoima suostu liikkumaan. Te harmittelette, että maaseudun asuntojen hinnat ovat alhaalla ja me joudumme myymään kotimme halvalla. Miksi minun kotini pitäisi myydä. Mitä jos yhteiskunta rakentuisikin tasa-arvolle ja oikeudelle valita elämänsä juuret ja suunta. Mitä jos meillä olisikin oikeasti lääkäri minua varten, eikä valtiontalouden pelastajana. Mitäpä jos työ ja siitä saatu palkka oikeasti elättäisikin minut eikä se olisikaan osa yrityksen tapaa joustaa ja tehdä tulosta. 

Olen miettinyt viime aikoina paljon, että mitä tämä hallitus oikeasti tekee. Päätelmäni on, että se rakentaa uutta hallintoa joka paikkaan. Sille ei ole väliä tuleeko tiet aurattua, onko niillä mahdollista ajaa. Tuleeko sähköä "töpselistä" ja pääseekö lääkäriin.

Kun seitsemän tilan maidot kaadetaan maahan siksi, että maitoauto ei huonosti hoidettujen teiden takia päässyt tiloille sitä ajoissa noutamaan niin se ei ole teille ongelma vaan se, että kuka näitä teitä omistaa ja hallinnoi. Maitotilalliselle menetetty työ tarkoittaa leivän puuttumista pöydästä. 

Ei meitä kiinnosta olemmeko me oikeassa seurassa. Meitä kiinnosta se, että voisimme elää ja tulla toimeen kotonamme taikka siellä missä läheisemme ja meidän elämä on parasta elää.

Siis oikeasti. Mitäpä jos ihmisen arki ja elämä olisikin tärkeintä. Ei se kenen on valta ja kuka heidät "omistaa".

 

Tuomo Hirvi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ei kuulosta uskottavalta tämä Saarikon puhe siitä, että kansalaisten terveystietoja ei kerätä yksilökohtaisesti. Tämän päivän (12.4.) Keskusuomalainen uutisoi, että "Kansantautien kartta hälyttää pohjoisessa":

Sairaanhoitopiiri tarkasteli kaikkien kuntien sairastavuustietoja - ja hämmästyi. Pohjoisen kunnissa väestö potee lääkehoitoa vaativia kansantauteja paljon enemmän kuin muualla Keski-Suomessa keskimäärin. Näin jyrkkiä eroja ei muissa maakunnissa ole, sanoo osastonylilääkäri Tiina Ahonen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Artikkelissa todetaan, että Saarikka käy läpi asukkaidensa terveydenhoidon käyntitietoja ja yhdistää niitä valtakunnalliseen tietokantapalvelun eli Kanta-palvelun sisältämiin potilaiden terveystietoihin. Tätä voidaan kutsua "virtuaaliseksi terveystarkastukseksi":

- Tarkoitus on poimia henkilökohtaisia riskejä käymällä läpi väestön terveystietoja. Resursseja voidaan suunnata sen mukaisesti ja kutsua asukkaita terveystarkastuksiin. Näin voidaan löytää myös hoidoista pois tippuneita, sanoo palvelualueen johtaja, johtava lääkäri Sakari Ritala.

MOT.

Käyttäjän TuomoHirvi kuva
Tuomo Hirvi

Nämä selittelyt ovat selittelyjä. Kyllähän tässä etsitään tietoja ihan tarkoitushakuisesti ja yksilöidysti. Olemme kauppatavaraa tässäkin suhteessa. Minusta tämä on törkeätä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edellisessä kommentissani tarkoitin siis tottakai Keskisuomalaista - painovirhe pujahti mukaan!

Jatkan vielä samaan aiheeseen. Tässä alla sosiaali- ja terveysministeriön 11.4.2018 julkaistu uutinen:

"EU:n jäsenmaat lisäävät yhteistyötä genomitiedon käytössä

EU-hankkeen tavoitteena on koota riittävän laaja tietopohja monitekijäisten sairauksien selvittämiseksi.

Tähän tarvittavaan EU:n laajuista yhteistyötä. On arvioitu, että yhteistyöstä hyötyisivät tutkimus, terveydenhuolto sekä eritoten yksilöt. Hanke myös parantaisi EU:n kilpailukykyä yksilöllistetyssä lääketieteessä, jonka yleisenä tavoitteena on ennustava, ennaltaehkäisevä ja osallistava terveydenhuolto.

Jäsenmaille vapaaehtoisessa hankkeessa kehitetään genomitiedolle perusrakenne, joka muodostetaan olemassa olevien kansallisten rakenteiden ja rekistereiden varaan. Tavoitteena on koota yhteensä miljoona genomia. Tietoja ei voi yksilöidä.

Genomitietoa tarvitaan modernissa terveydenhuollossa, koska useiden hoitojen tehokkuus riippuu myös genomista ja ottamalla genomitieto huomioon pystytään välttämään erilaisia hoitoon liittyviä haitallisia sivuvaikutuksia.

Suomessa genomitiedon käytöstä on tarkoitus säätää genomilailla, joka on parhaillaan valmistelussa. Sekä genomilain valmistelua että EU:n genomitiedon hanketta ohjaa EU:n tietosuojasääntely. " - -

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-jas...

Tämä soten kansalaisten yksilöityjen terveystietojen kerääminen ja niiden hyödyntäminen on ihan linjassa sen kanssa, että Suomi on nyt liittynyt mukaan genomitiedon keräämiseen tusinan muun EU-maan kanssa.

Tähänkö suuntaan haluamme todellakin mennä?!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso myös:

Hallituksen esitys eduskunnalle biopankkilaiksi, laiksi biopankkilain (688/2012) kumoamisesta sekä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) muuttamisesta:

http://stm.fi/documents/1271139/6693664/HE+luonnos...

Sivulla 83:

- -"4.4 Norminantovaltuudet

Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan käytännön (PeVL 56/2002vp) mukaan asetuksen antamiseen ja lainsäädäntövallan delegoimiseen liittyvien valtuutusten tulee olla riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Laista tulee käydä selvästi ilmi, mistä on tarkoitus säätää asetuksella.

Biopankkitoimintaa koskevaan lakiehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuuksia, jonka mukaan tarkemmat säännökset valtakunnallisen biopankkirekisterin sisällöstä ja tietojen ilmoittamisesta rekisteriin annettaisiin asetuksella. Valvira antaisi esityksen mukaan hallinnollista menettelyä koskevaa ohjausta biopankin ulkomaille siirtämistä koskevan luvan hakemisesta. Ehdotettu sääntely ei hallituksen käsityksen mukaan muodostuisi sellaiseksi, mikä estäisi esityksen käsittelemisen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin toivottavana, että esityksestä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto." - -
---
Kiirettä pitää perustuslakivaliokunnassa, jos ko. laki tulee voimaan jo tänä kesänä 2018...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ja mitä siihen kansalaisten sotepisteytykseen tulee - ottamatta kuitenkaan kantaa sen tarpeellisuuteen - niin Keskisuomalaisen verkkouutisissa (Kotimaa 12.04.2018 06:30) kerrottiin näin:

"Henkilökohtainen pisteytys huomioi ihmisten väliset erot – näillä perusteilla sinullekin lasketaan hinta":

Ikä ja muut tekijät vaikuttavat korvauksiin ryhmätasolla.

THL selvittää parhaillaan korvausmallia, jonka perusteella maakunta maksaisi tuleville sote-keskuksille asiakkaista. Mallissa sote-keskuksen saama kokonaiskorvaus riippuisi siitä, millainen asiakaskirjo keskukseen on listautunut. Korvaussummassa huomioidaan muun muassa kunkin asiakkaan ikä, sukupuoli, perussairaudet ja se, onko hän työterveyshuollon asiakas.
THL selvittää parhaillaan korvausmallia, jonka perusteella maakunta maksaisi tuleville sote-keskuksille asiakkaista. Mallissa sote-keskuksen saama kokonaiskorvaus riippuisi siitä, millainen asiakaskirjo keskukseen on listautunut. Korvaussummassa huomioidaan muun muassa kunkin asiakkaan ikä, sukupuoli, perussairaudet ja se, onko hän työterveyshuollon asiakas.

Sote-keskukset saavat tulevaisuudessa asiakkaista näiden henkilökohtaiseen riskiin perustuvan maksun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) parhaillaan työstettävä korvausmalli ottaa laskennassa huomioon paitsi iän ja sairasteluhistorian, myös erilaisia sosioekonomisia tekijöitä kuten koulutuksen ja työllisyystilanteen.

Mallin julkitulo keskiviikkona herätti runsaasti keskustelua ja huolta kansalaisten pisteytyksestä ja tietosuojasta.

– Tarkoituksena on ottaa huomioon paitsi asiakasmäärä myös sellaiset asiakkaisiin liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat tilastollisesti kustannuksiin, hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Sairastavuutta on tarkoitus seurata muun muassa sen perusteella, onko käytössä erityiskorvattavia lääkkeitä tai esimerkiksi diabetesta ja verenpainetta.

– Niiden perusteella tiedämme, paljonko ne keskimääräisesti vaikuttavat kustannuksiin.

Keskustelua herättänyt malli huomioi Järvisen mukaan sen, millaiseksi sote-keskuksen asiakaskunta muodostuu. Pelkkä käyntimäärä ei antaisi samaa kuvaa.

– Sama kapitaatiomalli on jo nyt käytössä kuntien valtionosuuksissa, jotka määräytyvät asukasluvun ja tiettyjen tarvetekijöiden perusteella. Siinä ei tosin mennä yhtä pitkälle yksilötasolla kuin tässä uudessa mallissa.

Jos maksu olisi kaikista asiakkaista samansuuruinen, sote-keskukset tavoittelisivat asiakkaikseen mahdollisimman nuoria ja terveitä ihmisiä. Maksu napsahtaisi kassaan, mutta hoidon tarvetta ei välttämättä olisi lainkaan.

– Pohdittavana on vielä se, miten työterveyshuolto ja sen kattavuus vaikuttaa tähän kapitaatiokertoimeen. Toinen samantyyppinen tilanne on opiskelijoilla, joille kuuluu opiskelijaterveydenhuolto. Näihin haetaan ratkaisuja.

"Yksityisyydensuoja pysyy"

Korvauskriteerit määritellään THL:ssä ja maksut hoitaa Kela. THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä oikoi keskiviikkona huolta siitä, että palveluntuottajat voisivat saada tietoonsa asiakkaiden yksityisyydensuojaan kuuluvia asioita.

Seppälän mukaan kriteerit tehdään tavallisena rekisteritutkimuksena, jossa yhdistetään muun muassa Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen ja Kelan tietoja.

– Ei ole sellaista rekisteriä, johon tulisi suomalaisten kaikki tiedot, Seppälä sanoo.

THL:n ehdotus korvausperusteista valmistunee Järvisen mukaan alkukesään mennessä. Tarkoitus olisi, että korvausperusteita voitaisiin käyttää myös valinnanvapauskokeiluissa tänä ja ensi vuonna.

Keski-Uudenmaan soten valinnanvapauskokeilussa hinnoittelussa otettiin huomioon ensin palveluiden todelliset kustannukset ja asiakkaan luvalla myös terveyshistoriaa. Sen perusteella laskettiin korjauskerroin kapitaatioon.

– Tämänhetkisen arvion mukaan malli, joka huomioi sen, onko asiakaskunnalla paljon vai vähän palveluntarvetta, olisi toimiva palveluntuottajien kannalta, sote-hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

Tilastokeskuksen johtaja Timo Koskimäki sanoo pyytäneensä lisäselvitystä siitä, mitä Tilastokeskuksen tietoja THL olisi aikeissa käyttää.

– Tilastojen perusaineistoa saa käyttää tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Näyttää siltä, että tuossa on jonkinlainen hallinnollinen käyttötarkoitus, johon emme voi luovuttaa tietoja. Kun hakee käyttölupaa, pitää aina perustella, mihin tietoja käytetään.

Koskimäki kaipaisi lisätietoja myös siitä, jääkö johonkin kohtaa järjestelmää mahdollisuus purkaa ihmisiä koskevia riskiprofiileja.

– Huoli vähän hälveni siitä, kun pisteytysmateriaali näyttäisi pysyvän aika rajatussa käytössä.

Kapitaatiomaksua jo kokeiltu

Suomalaiset voivat valita vuoden 2021 alusta lähtien oman sote-keskuksensa. Keskusta saa vaihtaa puolen vuoden välein.

Sote-keskus saa asiakkaasta vuosi- tai kuukausikorvauksen, jota kutsutaan kapitaatiokorvaukseksi.

Kapitaatiomaksu määritellään asiakkaan henkilökohtaisen riskin mukaan. Jokaisella ei ole omaa ”hintaa” vaan pisteytys tehdään tiettyyn ryhmään kuuluvana. Sote-keskus ei saa tietoonsa asiakaskohtaista korvausta.

Valinnanvapauskokeilussa on muun muassa Jyväskylässä käytössä malli, jossa kaupunki maksaa palveluntuottajille jokaisesta asiakkaasta muun muassa ikään perustuvaa vuosimaksua. Korvauksen hinta perustuu tässä mallissa Jyväskylän vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Korvausten suuruus vaihtelee 100 eurosta yli 460 euroon.

Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun kapitaatiohinnat vaihtelevat kuudessa kunnassa 100 eurosta 458 euroon.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen"

--

Kyllähän tästä voidaan jo päätellä, että yksilöllisiä terveystietojamme kerätään, yhdistellään ja käsitellään jo nyt. Onko meiltä kuitenkaan kysytty siihen lupaa? Ei minulta ainakaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset