Mari Kiviniemi - haloo, puhelimeen!
Ovatpa nämä tämän aikaiset puoluepoliitikot hupaisaa väkeä. Suomen Keskusta rp:n puheenjohtaja Mari Kiviniemi on uskaltautunut ulos kolostaan. Ensimmäiset sanat ovat olleet kyllä kummallista luettavaa.
Kun keskustalainen pää-äänenkannattaja Suomenmaa patistaa Kiviniemeä ulos ja lenkille, jostakin missä hän oleilee, ja kyselee näkymätöntä näkyväksi niin rouva Kiviniemi loihe lausumaan, että "meillä Keskustassa on kokeneita poliitikoita - toisin kuin perussuomalaisilla - lausumuaan puolueen nimissä asioita". Haloo - siis puheenjohtaja lueskelee jossakin kolossaan keskustalaisten lausuntoja ja nyökyttelee päätään. Kannatusluvut laskevat jyrkempään kuin lehmän häntä.
No niin. Paavo Väyrynen on ollut äänessä, Mauri Pekkarinenkin on muutaman sanan sanonut, Kimmo Tiilikaiseltakin on jotain tullut luetuksi ja Seppo Kääriäinenkin on kertonut muutamia kommentteja asiasta. Kaikkien viesti on ollut selvä - huonosti menee, jotain tarttis tehdä.
Paavo Väyrysen kommentit ovat myös sisältäneet tätä tekemistä ja vaatimuksia puheenjohtajalle, ja minusta kovin oikeutettuja kaiken lisäksi. Vastauksia eikä kommentteja ole kuulunut puheenjohtajan suusta - tätä viimeistä lukuunottamatta.
No mitä vastaa puheenjohtaja kohta alle 10%:n kannatuksen puolueessa," perussuomalaisilla on kokemattomia politiikkoja". Minä olisin jatkanut ja kannatus nousee, kohta ollaan 30%:ssä. Äkisti tulisi tästä yhtälöstä mieleen, että pitäisiköhän opposition kansanedustajan ja puheenjohtaja Kiviniemen tutustua niihin omiin kokemattomiin keskustalaisiin. Voi olla, että heidän sanojaan kannattaisi kuunnella - ainakin mikäli kokemattomuus saa aikaan PeruS:n kaltaisen kannatuksen nousun.
Pohjanoteeraus on tämä puheenjohtaja Kiviniemen lausunto ja piilottelu katoavien kannattajien edessä. Ihan vain tiedoksi erään sotaherran toteamus, "joukkoja johdetaan aina edestä".
Haloo, puhelimeen...Mari Kiviniemi!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Mari Kiviniemi on rautainen Keskustan puheenjohtaja. Häntä kaivattiin julkisuuteen lehdissä esim. Suomenmaassa. Niinpä hän antoi erittäin hienon lausunnon Ylen uutisille kuten ennenkin eli siis sanomatta yhtään mitään.
Mari on kuitenkin hieno ja taitava ihminen. Hän puhuukin ulkomaiden kieliä enemmän kuin kukaan häntä edeltäviä pääministereitä. Tosin Vanhaseen verrattuna, joka ei osaa mitään muuta kuin suomea, Marin taito oli jotain ennenkuulumatonta.
Taitaa Marin ihmetyksen sormi olla kummastuksen suussa. Hänen poliittinen menneisyytensä on yhtä "juhlaa".
- Mari on ollut Helsingin valtuustossa takarivin Tiinana eikä ole siellä käyttänyt kuin kaksi puheenvuoroa kahden kauden aikana.
- Mari hoiti kuntaministerin töitä niin, että hän juuri ja juuri pelastui vastuusta varsinaisista asioista.
- Mari veti hallitusta pääministerinä fantastisesti. Hän toi hallitukseen perinteisen Kepun politiikan eli Kepu pettää aina. Toisaalta Marin hallitus ei tehnyt yhtään mitään paitsi rutiineja odotellessa vaaleja.
Siis Mari Kiviniemi ehdottomasti presidentiksi. Siis hän on paras ehdokas ellei Kepu sitten valitse Paavoa. Jos valitsee niin Paavo on paras kaikkien aikojen ehdokas.
Noh enpä taida löytää mitään negatiivista täydellisestä poliitikosta.
Helsingin Sanomat kuvaa häntä aina mielellään takaa, koska hänen selkärankansa alaosa ja sääret ovat kuvaamisen arvoiset. Ilmeisesti näin on käskyn kuvakulmiin antanut päätoimittaja Pentikäinen (Kepu).
Hienoinen, mutta ei ehkä edes negatiivinen seikka Mariin kuitenkin liittyy. Hän nimittäin teki väyryset. Ei sinänsä pitänyt varsinaisena asuntonaan jalasmökkiä saadakseen kansanedustajalle kuuluvat päivärahat. Sen sijaan hän ilmoitti asunnokseen vanhempiensa osoitteen, vaikka asui Helsingissä. No mitä pienistä. Näinhän tekevät kaikki kepulaiset.
Paavo Väyrynen taitaa olla oikeassa, se vois pelastaa kepun.
Muuten Kepun kotisivuilla Mari -kohtaki on päivittämättä! Siinä puhuttaan vanhoja asioita ja se vaikuttaa ihan epäkohteliaalta siis meitä tavallisia kohtaan! http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Mari.iw3
Keskustan johto on nyt tullut ulos kuorestaan.
Mutta millä tavoin?
Erittäin heikoilla eväillä.
Olisi odottanut, että ulostulo olisi ollut näyttävämpi.
Uusia avauksia. Uutta ilmettä.
Mutta sitä vastoin ainoa "asia" oli haukkua perussuomalaiset, joka on jo arkipäivää muutenkin, muiden puheiden jäljittelyä ja persuinhoa kaikki tyyni.
Eikö Keskustalla ole mitään sanottavaa suomalaisille?
Onko takki niin tyhjä kaikken vaalirahasotkujen ja muiden kähmintöjen jälkeen, että ei yksinkertaisesti enää irtoa?
Jos ei muuta sanottavaa löydy, niin voisi ainakin sanoutua irti kerta kaikkiaan Suomen harjoittamasta EU-politiikasta, jota Kepu niin päättäväisesti harjoitti vielä ennen viime kevään vaaleja.
Alamäki odottaa tällä menolla Kepua ja loppukin jo häämöttää.
Oletko tosiaan sitä mieltä että kepulla ei löydy enempää kokemusta politiikasta kuin perussuomalaisilta, onko siis perussuomalaiste kuitenkin sitten niitä todella vanhoja puolueita, kun ovat koneempia kuin vanhat puolueet.
Kiviniemi sanoi että kepulta löytyy enemmän kokeneempia poliitikkoja kuin perusuomalaisilta ja sinä pidät tuota haukkumisena.
Eikä tuo väite siis pidä paikkaansa, odotan mielenkiinnolla perusteluitasi siitä miten sinun mielestäsi persujen poliitikoilla löytyy enemmän kokemusta kuin kepun vastaavilta.
Perussuomalaiset käyttivät Vistbackan avustaja rahoja vaalityöhön mikä on täysin kiellettyä, jso kyseessä olsi ollut kepu olsi persut hyppineet ja kertoneet kuinka moraalittomia vanhat puolueet ovat. Kepun vaaliraha hommat olivat mitä olivat mutta yhtään samantasoista väärinkäytöstä ei löytynyt, mutta niiden avulla perussuomalaiset kannatustaan nostivat.
Muita mollaamalla on persujen politikkaa mitä parhainta, uusia avauksia on sieltä turha odottaa. Persujen kansanedustajatkin haukkuvat julkisesti niitä jotka julkeavat olla erimieltä
Sekaisin Marista. En ole nähnyt leffaa, mutta kuulemma hauska.
Keskustan jäsenten ääntä ei kuunneltu, vaikka varmaan olisi kannattanut. On kokemusta. Ennen eduskuntavaaleja lyötiin jopa puhelimen luuri korvaan, kun yritin keskustella erään merkittävän keskustavaikuttajan kanssa. Minua keskustan jytkytappio ei ollenkaan yllättänyt. Ehkäpä olisi hyvä vielä kerrata keskustan jytkytappion syyt. Oma analyysini keskustan eduskuntavaalitappiosta on seuraavanlainen:
Keskusta ei pärjää kun se yrittää olla kokoomuslaisempi kuin kokoomus ja vihreämpi kuin vihreät. Eduskunnassa keskusta kalasti ääniä valtion verotuksen puolelle kohdennetuilla suurituloisia hyödyttäneillä veronalennuksilla, mutta kunnissa puolueen valtuutetut korottivat pienituloisia rasittavia kunnallisia veroja ja maksuja.
Timo Soiniin (PS) kohdistamallaan populisti nimittelyllä keskusta myös osoitti huonoa harkintaa. Tosiasiassa keskusta oli itse sortunut loukkaavaan ja sovinistiseen populismiin, kun Matti Vanhanen pilkkasi Jutta Urpilaisen (Sdp) politiikkaa typeräksi (Porin Suomi Areena v. 2008) ja Mari Kiviniemi leimasi opposition epäisänmaalliseksi (eduskunta v. 2011).
Jutta Urpilaisen ansioksi luen, että Jutta haastoi keskustan oikeistolaistuneen linjan ja Timo Soinin tavoin pystyi ottamaan Sdp:lle pelitilaa keskustan tyhjäksi jättämältä poliittiselta keskikentältä. Vaalikamppailussa puolueita erottavaksi tekijäksi muodostui Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukeminen. Pohjimmiltaan kysymys ei kuitenkaan ollut EU:n kriisimaiden tukipaketeista vaan Suomen yhteiskunnan eriarvoistumisesta.
Keskustan tilanne on heikko, koska se menetti poliittisen pelitilansa Soinille ja Urpilaiselle. Katsotaan nyt, etsiikö keskusta ratkaisua kaiken suvaitsevasta ääriliberaalista vihreydestä, vai opettiko varsinaisen vihreän puolueen vaalitappio keskustalle jotain?
Keskustan vaalitappion syistä voi tehdä pitkän luettelon: Vaalirahajupakka. Jätevesiasetus. Paula Lehtomäki. Kriisimaiden tukipaketit. Matti Vanhasen aiheuttamat rasitteet. Energia- ja alv-verojen korotukset. Yle-vero.
Ja luetteloon voi vielä lisätä varapuheenjohtaja Timo Kauniston Maaseudun Tulevaisuudessa 19.7.2010 esittämän ajatuksen vihreiden Pekka Haaviston tukemisesta presidentinvaalien toisella kierroksella. Oma lukunsa on keskustan huonosti hahmottunut EU-politiikka ja ontuva kuntapolitiikka, joista muutama sana enemmän.
EU-politiikassa keskusta unohti olennaisimman asian. Vaalikeskusteluissa keskusta ei ilmoittanut, että se vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä. Eikä kertonut, hyväksyykö se Ranskan ja Saksan ajaman talousohjelman, missä Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy vaativat palkkapolitiikan, verotuksen ja eläkepolitiikan yhtenäistämistä unionin tasolla. Nyt jäi epäselväksi, haluaako Mari Kiviniemi säilyttää esimerkiksi Suomen eläkejärjestelmän (eläkeikä) oman kansallisen päätöksentekomme piirissä?
Keskustan suuri ongelma on paikallistason toiminnan hiipuminen. Tämä ongelma on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka kuntapuolueena tunnetun keskustan kannatuksen kehitys ratkaistaan paikallistasolla. Asukkaiden valitsemien valtuutettujen tehtävänä on toimia kansalaisvaikuttamisen kanavana peruskunnan tasolla. Painopisteen tulisi olla lähidemokratiassa ja palveluissa, mutta keskusta puhuu väliportaan rakenteista.
Keskusta on hukannut kunnallisdemokratian perusidean. Keskustan lähtökohtana on ylikunnallisen hallintobyrokratian vahvistaminen ja viranhaltijavaltainen kuntapolitiikka. Ja mikä on lopputulos? Valtuutettujen usko omiin mahdollisuuksiinsa ja tehtävänsä tärkeyteen hiipuu, kun pieni sisäpiiri tekee päätökset viranhaltijoiden kanssa. Seuraukset näkyvät vaalituloksissa.
Ennen eduskuntavaaleja keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa antoi pääkirjoituksessa tukensa kotimaiselle ruoalle ja lehden sivuilla myös monet ehdokkaat olivat samalla linjalla. Ruoka-asiassa puheet ja teot tulee olla yhtäpitäviä ja se koskee myös kuntien elintarvikehankintoja.
Useissa keskustaenemmistöisissä kunnissa elintarvikkeiden hankintapäätökset tekee viranhaltija. Ennen kunnallisvaaleja kannattaisi pohtia, onko viranhaltijavaltainen päätöksentekotapa järkevää kuntapolitiikkaa? Miksi äänestää puoluetta, joka ei anna äänestäjien valitsemien valtuutettujen päättää?
Pitää vielä jatkaa, vaikka hieman harmittaa kun huomasin hyvän kirjoituksesi hieman myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Otsikko, jossa pyydät Mari Kiviniemeä puhelimeen, osui kohdalleen (tuppasi naurattamaan). Viime vuonna marraskuun kymmenespäivä (10.11.2010 noin klo 15.20) eräs tunnettu keskustavaikuttaja tosiaan löi luurin korvaan, kun yritin puhua asiaa. Ja eduskuntavaalin tulos kyllä osoitti, että olin oikeilla jäljillä. Vaalin tuloksen selvittyä huomasin, että Paula Lehtomäen toimintaa puhelinkeskustelussa puolustaneesta silloisesta päätoimittajasta tuli keskustan vaalitappion myötä entinen päätoimittaja.
Sinun ajatuksesi keskustan ongelmista on samansuuntainen, mitä itse olen esittänyt. Siksi laitan tähän kommentiksi viimeisen kirjoitukseni, jossa käyn Keskustanuorten puheenjohtajan Antti Kurvisen kirjoituksen pohjalta läpi keskustapuolueen ongelmia ja presidentinvaaleja. Kirjoitin KESKUSTAPUOLUEEN ALENNUSTILASTA näin:
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen kirjoitti (Uusi Suomi 4.8.2011 ja Keskipohjanmaa 7.8.2011) keskustan presidenttiehdokkaista. Kurvisen analyysi oli hyvä. Kurvinen mainitsi omana ykkösehdokkaanaan keskustalaisen naisen ja toivoi, että Tarja Halosta seuraisi uusi naispresidentti. Kokonaan toisen analyysin paikka on keskustapuolueen nykyinen tila ja politiikan linja. Mikä se on ja onko edellytyksiä hyvään vaalitulokseen?
Keskustapuolue on unohtanut juurensa. Keskusta ei pärjää, ellei se pysty perustelemaan politiikkaansa aatteella, jonka ydin on suomalaiskansallisuus. Keskustan ongelmissa ei ole kysymys maaseudun ja kaupunkien vastakkain asettelusta. Ongelma ei ratkea palaamalla aitovierille, ja lieneekö sitä kukaan tosissaan vaatinutkaan, koska nykymenolla keskustalle ei tule ääniä maalta eikä kaupungeista.
Keskustan, mutta myös SDP:n ja kokoomuksen, alaspäin menevässä kannatuksessa on kysymys eurooppalaisesta demokratiakäsitteestä, jonka lähtökohtana on pientenkin valtioiden oikeus itsenäisyyteen. Kansallisvaltio on aika luonnollinen yhteisö, eikä se häviä mihinkään eikä siitä tarvitse luopua. Tässä kohtaa annan suuret pluspisteet Anneli Jäätteenmäelle, joka Suomenmaan haastattelussa (2.8.2011) selkeästi ilmoitti, ettei halua luopua kansallisvaltiosta eikä uskonut, että suomalaiset tai suurin osa eurooppalaisistakaan haluaa.
Suomalaisilla on muistissaan tieto, ja nuoremmalla sukupolvella perimätieto, miltä tuntuu kun talvi- ja jatkosodan aikana uhkana oli itsenäisyyden ja oman kielen ja kulttuurin menettäminen. Tieto historiasta vaikuttaa käyttäytymiseen tulevaisuudessa.
Timo Soini on tämän oivaltanut ja siksi on kovin kevyttä tyytyä selitykseen, että suomalaisuutta korostavan Soinin kannatus on ohimenevää kannatusta. Myös Tarja Halosen presidentinvaalikampanjoissa oli kansallinen näkökulma, kun Halonen voimakkaasti puolusti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä. Ilman tuota kansallista hyvinvointinäkökulmaa, joka antaa myös yhteiskunnan heikompiosaisille hieman ihmisarvoa, Halonen ei olisi reilusti oikeistoenemmistöisessä Suomessa pystynyt voittamaan kahta presidentinvaalia.
Eduskuntavaaleissa keskusta julisti puhuvansa asiaa, mutta ei osannut puhua suomalaisille. Keskusta ei kertonut, haluaako se säilyttää Suomi-nimisen kansallisvaltion vai haluaako se EU-maille yhteisen talouspolitiikan? Epäselväksi jäi haluaako keskusta säilyttää esimerkiksi palkka-, vero- ja eläkepolitiikan sekä eläkeiän oman kansallisen päätöksentekomme piirissä? Eikä keskusta tähän päivään mennessä ole kertonut haluaako se, että EU:n komissio ja isot EU-maat määräävät suomalaisten eläkeiän?
Keskustan lähtökohta presidentinvaaliin ei näytä hyvältä. En tunne mitään vetoa Olli Rehnin äänestämiseen, mutta melkeinpä toivon, että keskusta asettaa Olli Rehnin presidenttiehdokkaakseen, koska Rehn on keskustan nykyisen puoluejohdon näköinen ehdokas. Mielestäni on parempi, että nykyinen puoluejohto ottaa nurkan takana odottavan heikon presidentinvaalituloksen vastaan näköisellään ehdokkaalla.
Tulevassa puoluekokouksessa puoluejohdon, mukaan luettuna keskustan romahduksen pääarkkitehti entinen varapuheenjohtaja/ympäristöministeri Paula Lehtomäki, tulee ottaa vastuu keskustan vaalitappioista. Ennen eduskuntavaaleja puoluejohto ja keskustalaiset ministerit puhuivat vastuunkannosta, mutta ilmeisesti tarkoittivat vain oman asemansa pönkittämistä ja ministerinhousujen päälle pukemista. Nyt on tullut aika ottaa vastuu puolueen alennustilasta.
Nyt ei auta muu kuin Paavo Väyrysen valitseminen Kepun presidenttiehdokkaaksi ja sitten presidentiksi.

Kommentoi 15 kommenttia