Lappilaisukon uskomaton jokamiehenoikeuden tulkinta
Katselin tv:stä tässä päivänä muutamana jotain ajankohtaisohjelmaa. Ohjelmassa käytiin hillasotaa. Sodassa aseet näyttivät olevan suuria puheita ja vanhojen rautaputkien hitsailua, joista rakenneltiin metsäteille portteja. Lienevät sitten niitä elämänportteja, kun ainakin puhetta ja vihaa oli rakentajalla niin, että huolestuin muistaako "ukko" hengittää laisinkaan.
Mistähän tässä marjasodassa oikein on kysymys.
Meillä Suomessa metsässä kasvaa paljon kerättävää ja pihapiirissäkin sekä aitovierillä yhtä ja toista. Olemme suhteellisen puhtaassa maailmankolkassa elävä pieni, ja näillä näkymin vähäväkisemmäksi kaiken aikaa muuttuva kansa. Meillä on ollut kaikenlaisista sodista ja muista huolimatta suurimmaksi osaksi yltäkylläinen elämä. Mitä me olemme unohtaneet, niin nämä luonnossa kasvavat ravintoaineet lihasta kasveihin saakka.
No nyt ovat lappilaiset lähteneet sotimaan lähinnä nuijasotamaisin asein ja ottein. Miksi minä nimitän tätä nuijasodaksi, niin eihän tuosta muuta voi sanoa, kun katseli sen pitkäaskelisen miehen touhuja ja uhoa.
Maassamme marjasadosta jää keräämättä reilusti enin osa, lienee melkein 90%. Meillä lainsäädäntö tuntee jokamiehenoikeuden, jolla kaikkialla maassamme pihapiirejä lukuunottamatta ja muutoin häiriöksi olematonta luonnonmarjojen poimimista voi harjoittaa kaikkialla.
Mitä tuumasi tämä kantoja ja kiviä paiskeleva aidanrakentaja. Hänen mielestään ne marjat ovat heidän, mitkä kasvavat hänen metsässään. Hän asteli komein "hirvimäisin" askelin suolla noukkien hillan sieltä toisen täältä suuhunsa. Marjaämpäriä en nähnyt kätösessä mutta puheet olivat suuret. Muori oli ahkerana ja katseli vähän kummissaan, kun ukko viskeli kantoja ja kiviä.
Mitenkähän se on tämä lappilaisten elämä, kun aina heillä tuntuu olevan oikeus laiduntaa lihakarjaansa pihapiirejä myöten, mutta kun muutama ahkera ulkomaanelävä tulee ja poimii marjat meidän kaikkien syötäväksi pois mätänemästä niin jo alkaa urputus. "Meidän mailla olevat ovat meidän marjoja ja meillä on oikeus lähes kaikkeen siihen mihin teillä muilla suomalaisilla ei ole".
Oli siinä ohjelmassa muutama tolkun suomalainen ja lappilainen sentään kertomassa kuinka nämä ahkerat ulkomaanelävät ovat tuoneet toimeentuloa tullessaan. Lakkautetussa kyläkoulussa pysyy heidän ahkeruuden vuoksi valot ja lämmöt päällä. Saa harrastaa ja kokoontua koko kyläkunta vuoden ympäriinsä.
Tuleekin mieleeni paljon yksikertaisempi kaikelle hosumiselle ja heilumiselle. Ollaan kateita, kun näkee ahkeria ja itse kykenee lähinnä suunsoittoon. Toinen hieman kaukaa haetumpi syy tulee ilmi jo kielenkäytössä. Nämä ahkerat marjanpoimijat ovat ulkomaalaisia, ja eiköhän siellä pilkahda pieni rasismin siemen silmäkulmassa. Tähän toki jätän varauman, että "olen näkevinäni" ja toivottavasti siinä suhteessa toivoisin olevani näköharhainen.
Hyvät lappilaiset. Eivät ne marjat teidän ole, ne kuuluvat meille kaikille. Jos sinne yksikin ahkera ihminen niitä tulee keräämään, niin olkaa hyvillänne - tulevat edes nämä vitamiinit meidän suomalaisten suihin syötäväksi. Teiltä ne jäävät ikiajoiksi porttien taakse.
En minä sitä tarkoita, että laiskoja olisitte, vaan olette ymmärtäneet jotakin jokamiehenoikeudesta kovasti väärin, ja uhoatte asioilla, jotka ovat kovin lapsellisia. Kehotan menemään sinne metsään kotitarvemarjastamaan. Eivät nämä ulkomaanelävät niin vikkeliä ole etteikö teille mitään jäisi. Kyllä jää - nimittäin 90% koko hillasadosta ja saa poimia myös naapurin metsästä, se on se jokamiehenoikeus.
Kannattaa uhrata aikaa kantojen ja kivien sekä porttienrakentelun sijaan enemmän oikeaan työntekoon - marjastaminen ammattina on sellainen. No - itsepäs tämä "hirvimäinen" herra kertoi, että palkka on kovin pieni. Ymmärrän, kateus on suomalaisten helmasynti - niin ja tätä nykyä myös rasismi sekä lappilaisilla väärä käsitys ikiaikaisista oikeuksista aina jokamiehenoikeuteen saakka.
Tervemenoa ja -tuloa marjastamaan, se on tervellistä ja jää monien miljoonien tulo ainakin joillekin ahkerille siihen käyttöön, jota eläväksi elämäksi kutsutaan. Katkerat ja uhoavat puheet eivät elätä ketään.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
En itse ohjelmaa nähnyt, joten en voi kommentoida "lapinukon" (jos neekeriukko ilmaisulla pääsee etusivuille paheksuttavaksi, niin tämäkö on hyväksyttävämpi?) tekemisiä, mutta mielestäni tuosta miljoonabisneksestä olisi varaa varmasti maksaa näiden ulkomaalaisten työntekijöiden palkat ja sotut, miksi näin ei nyt ole?
Kiitos kommentista, jossa kiinnitti huomioni tuohon lappilaisukko -sanaan. Se on yleisessä käytössä oleva murresana ja siksipä sitä juuri käytin samaan tyyliin kuin jokamiehenoikeuden tulkintaa he käyttävät. Tällainen ajatus tässä oli lyhykäisyydessään.
Eilen taisi olla alkuperäiskansojen päivä, joten ”Lapinukoilla” on oikeus omaan reviiriin, Tuomo Hirven retoriikka muistuttaa kolonialisteja, Afrikassa.
”Neekeriukoilla” jää hyödyntämättä Afrikan luonnon antimia, joten kolonialisteilla on täysi oikeus, jäisi muuten rahanarvoisia raaka-aineita ja hyötykasvia jalostamatta.
En kirjoittanut oikeudesta vaan jokamiehenoikeuden tulkinnasta. Ukko -sanasta edellisessä kommentissa jo jotakin vastasin.
Niin Freddy Van Wonterghem, kirjoitat kolonialismista tavalla, joka ei kyllä istu tähän asiaan lainkaan. Se mitä afrikkalaisten varannoilla tarkoitat on hupenevaa varantoa mutta tämä on tuhlausta kun jätämme maamme parasta antia eli luonnonmarjat mätänemaan metsiin. Siinä ei siis ole yhtään mitään järkeä. Kolonialismi ja sen saavutukset ovat vähän enemmän ryöstöviljelyn puolella.
Olen pohdiskellut tätä asiaa ja tuumannut siltä kantilta, ettei se haittaa, jos naapuri poimisi minunkin metsästäni. Mutta harmittaisi, jos naapuri palkkaisi useita poimijoita poimimaan metsästäni niin, että kun itse odottelisi viikonloppuvapaita ja menisi sitten omaan mettään, niin löytäisi vain marjan sieltä, toisen tuolta. Sama koskee sieniä. Eli siis jokamiehen oikeudella ymmärrän omaan tarpeeseen poimimisen. Myyntiin poimimisesta toivoisin, että nämä yrittäjät sopisivat asiasta erikseen maanomistajan kanssa. Eihän täältä tietysti sato lopu kesken, mutta ymmärrän poimijan potutusta, jos on oma metsä, mutta siitä ei saisi satoa. Tästä lapinukosta en tiedä poimiiko omat marjansa vai jättääkö ne sinne maastoon olemaan. Olettaisin että poimii.
Toisaalta on hyvä, että poimitaan ne ruokatarpeet sieltä metsistä myyntiin. Kaikilla kun ei ole aikaa eikä kykyä lähteä itse poimimaan. Ja onhan sillä ulkomaalaisia työllistävä vaikutus. Hyvä että saadaan ne mahdollisimman halvalla poimittua niin ei ole sitten kovin kalliilla myynnissä toreilla. Voihan tuohon tietysti liittyä jotain ihmisten hyväksikäyttöä, mutta näin maailma makaa.
Tuli sellainenkin kysymys mieleen, että jos marjanpoiminnasta saatu tulo on verovapaata, niin kaipa se koskee myös marjanpoiminnasta saatua palkkatuloa?
Tony, olet jäljillä. Eniten ärsyttää tavallista kylän asukasta se, että poimija-armeija poimii marjat aivan nurkilta ja itsellä pitää lähteä ajamaan kauemmas ja katselemaan, josko johonkin olisi jotain jäänyt. Varsinkin vanhempia ihmisiä suivaannuttaa se, että marjat viedään vierestä, kun oma liikkuminen ei ole oikein kunnossa.
Herrasmiessopimus, jonka mukaan kahta kilometriä lähempää taloja ei poimittaisi ei pidä alkuunkaan. Täälläkin näkyi hilla-aikana "taikkujen" autoja pysäköitynä puolen kilometrin päähän talosta ja siitä vain suoraan suolle. Jaa että mistäkö tiedän että oli vierailijoiden auto? Satuin ajamaan ohi juuri kun porukat tulivat sankoineen autolle.
Taikku - lapinukko, siinäpä sitä jo osittain sanankäyttöni selittyy toiselta kantilta. Itse kommenttiin ei ole mitään erityistä lisättävää.
Hyvä kommentti - oikein hyvä. Miten ajattelet porojen laiduntamisesta samalla logiikalla...
Nojaa. Olisiko tässä kyseessä eräänlainen "jokaporonoikeus". Toki siinäkin taloudenharjoittaja hyödyntää toisten metsiä. Voisi kuitenkin ajatella, että porojen valikoivat metsästä eri herkkuja kuin ihmiset, ja siinä mielessä porojen laiduntaminen ei haittaa. En kylläkään tiedä jos niistä poroista kuitenkin jotain haittaa on. Olen ymmärtänyt, etteivät ne sillä tavalla harmita isäntiä ja emäntiä. Onkohan porojen määrää jotenkin rajoitettu, että kuinka montaa poroa saa pitää mitäkin aluetta kohden?
Porojen vapaa laiduntaminen koski aikoinaan vain valtion maita. Poronhoitolakia sittemmin muutettiin niin, että tuo sana valtion maat jätettiin pois, tarkoituksella tai vahingossa, en muista ja pitäisi tarkistaa.
No joka tapauksessa Suomen itsenäisyyden aikana on ollut kahdenlaista käytäntöä. Ja nuo käytännöt on määritelty poronhoitolaissa. Jokamiehenoikeus ei ole lakiin kirjattu, vaan on ollut maan tapa. Siksi porojen vapaan laiduntamisen ja marjanpoiminnan rinnastaminen on hieman niin ja näin. Niillä ei oikeasti ole yhtymäkohtaa.
Jokamiehenoikeudet perustuu maan tavalle. Se on pitkällinen syntyprosessi ja saa erilaisia muotoja alueesta riippuen. Esimerkiksi hämeessä ja lapissa on maantapana ollut talojen ja perheiden ja jopa sukujen erilaiset ns. nautinta-alueet. Sama koskee suojaetäisyyksiä taloihin. Edellä mainitut asiat ovat olleet muotoutuneet erilaisiksi hänmeessä ja lapissa.
Ei marjakonfliktit ole juuri tämänpäivän asia. Ne alkoivat jo ihan suomalaisten kesken kun autoilu tuli riittävän halvaksi. Ei siitä niin kauaa ole kun eteläsuomesta järjestettiin hillanpoimintaseuramatkoja. Jo tuolloin syntyi kitkaa paikallisten ja seuramatkalaisten välillä. Syy oli ilmeinen. Se miten jokamiehenoikeudet ja nautintaoikuksineen ja suojaetäisyyksineen ymmärrettiin etelässä ja vaikka pohjanmaalla, ei ollut suoraan sovitettavissa lappiin, ja päinvastoin.
Hyvä esimerkki on kahvitulien teko. Vaikka se on ei ole jokamiehenoikeuksissa yleisesti, on lapissa käytäntö hieman väljempi.
Nykyinen lainsäädäntö ei tunne käsitettä "omat marjat".
Nykylainsäädäntö tuntee kyllä omat jäkälät sammalet marjanvarret ja lehdet.
Eipä tunne ei ja siksi minä kovasti vierastin koko ohjelmaa, joka rakentui minusta kummalliselle ajatukselle. Varsinkin se isäntämies oli kovin tosissaan näistä kotitarvemarjoistaan mutta ämpäri häneltä puuttui ihan kokonaan. No ääntä tuli sitäkin enemmän ja puheenpartta.
Jokamiehenoikeus periytyy jo Ruotsinvallanajalta jolloin liikuttiin vain jalkaisin,paikalliset asukkaat saivat kenenkään estämättä kerätä marjoja ja sieniä ravinnokseen ja poiminta suoritettiin käsin ilman apuvälineitä jolloin varsisto ja lehdet säilyivät rikkomatta.
Nähdäkseni jokamiehen oikeudet koskevat vain suomalaisia ja täällä pysyvästi oleskelevia henkilöitä.
Asiaan on helppo ratkaisu koneellinen poiminta myyntitarkoituksiin kielletään kaikilta muilta kuin täällä pysyvästi olevilta.Marjanvarsien repiminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin ja tiekunnat voivat määrätä tienkäytöstä käyttömaksun.Kieltämättä asiaan olisi saatava kompromissi jotta puhtaan luontomme tuottamat marjat saataisiin mahdollisimman hyvin kerätyksi.Virossa ei esimerkiksi ole tällaisia jokamiehenoikeuksia vaan marjat kuuluvat maanomistajille.Meillä on vielä voimassa oleva laki jolla valtionmailta voidaan rajoittaa Lapissa hillanpoimintaa.(Säädettiin norjalaisten varalle)
Takerruit oikeaan asiaan eli kirjoitin nimenomaan jokamiehenoikeuden tulkinnasta. Hyvä kommentti myös, jossa on paljon ajateltavaa.
Näkemyksesi, että jokamiehenoikeudet koskevat vain suomalaisia ja täällä pysyvästi oleskelevia henkilöitä, on varsin yksiselitteisesti väärä. Jokamiehenoikeudet koskevat kaikkia.
Myös ajatus, että marjastajat hävittäisivät tai vahingoittaisivat kasvustoja, on lähinnä naurettava. Miksi ihmeessä marjastaja käyttäisi aikaansa varsiston hävitykseen?
Jos jokamiehenoikeuksia halutaan rajoittaa, on perusteltua että myös metsämaa tulee kiinteistöveron piiriin.
Pekka Raukko ei ole tainnut poimia koneellisesti mustikoita tai puolukoita, joten voit nauraa aivan vapaasti.
Käytetään sitten sanaa,mekaaninen apulaite,niin Raukkokin ymmärtää.Kerroppa kuuluuko varsien repiminen jokamiehenoikeuteen.
Mitään traktoriin liitettävää lisälaitetta minulla ei ole ja tavallisen poimurin kutsuminen koneeksi on minusta aivan älytöntä liiottelua.
Poimurilla olen tänä vuonna kerännyt toistaiseksi noin 200 l mustikkaa. Osalla paikoista olen käynyt vuosikausia. Väitän, että yksikään ihminen ei pysty maastossa tunnistamaan, millä menetelmällä marjat on mistäkin kerätty.
Aimo. Omien kommenttien täydentäminen sen jälkeen, kun niihin on vastattu, on persumaisen epäreilua käytöstä. Eiköhän me yritetä pysyä täällä rehdimmällä linjalla.
Revitkö sinä marjastaessasi varret ja lehdet, vai mistä tämä fiksaatiosi on syntynyt? Jos revit, niin sinun on syytä se lopettaa, sillä se ei todellakaan kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.
Jos ohjelmassa esiintynyt mies olisi käyttänyt marjastukseen edes osan siitä ajasta, joka nyt kului puomin rakenteluun ja turhaan kiukutteluun, niin eipä olisi mummon tarvinut nitropurkin kanssa suolla könytä
Hyväksyt siis näiden aasialaisten riiston ja ihmiskaupan?
Nyt taisi Sauli pyörähtää omien ajatustensa ypäri niin monta kertaa, että meni pää vähän pyörälle ;)
Pekka,olen valmis tulemaan kuvaamaan marja-astiasi kun olet poiminut ne teknisellä apuvälineellä,suostuthan rehellisenä vihreänä.
Asiaa ahkerasti kommentoineelle Pekka Raukolle muutama täsmennys:
Minun mielestäni jokamiehenoikeus tarkoittaa tiukasti tulkiten luonnonmarjojen poiminnassa sitä, että marjat poimitaan siinä tarkoituksessa, että ne käytetään omassa kotitaloudessa.
Kaupallinen poiminta on hieman eri asia. Jos oikein ymmärsin televisio-ohjelmassa oli kysymys siitä, että luonnonmarjoja poimitaan myyntitarkoituksessa ja marjat ostaa elinkeinotoimintaa harjoittava yritys, joka näin saa raaka-ainetta jatkojalostusta varten.
Tulkintaerimielisyyksien ja joutavien riitojen välttämiseksi lakiin olisi hyvä saada selventävä määräys luonnonmarjojen kaupallista poimintaa varten.
Toki meidän kannattaa poimia mahdollisimman suuri osa metsissämme olevista luonnonmarjoista talteen kotona syötäväksi ja vielä parempi, jos suomalaisten luonnonmarjojen jatkojalostus antaa työtä ja toimeentuloa jatkojalostuksen muodossa, sekä toivottavasti antaa kohtuullisen ansiotulon myös poimijoille.
Pekka Raukolle tiedoksi metsämaan kiinteistöverosta(kommenttisi 10.8.2011 klo 11:50). Metsämaasta maksetaan jo nyt kiinteistöveroon rinnastettavaa metsänhoitomaksua, joka maksetaan verottajan tilille. Itse maksan metsänhoitomaksua noin 250 euroa vuodessa ja maksun saaja on Verohallinnon Läntinen veronkantoyksikkö.
Lopuksi esitän esimerkin: Kun torikauppaa harjoittava henkilö myy torilla joulukuusia on itsestään selvää, että hän ei voi hakea kuusia toisen omistamasta metsästä jokamiehenoikeudella, vaan hänen tulee sopia asiasta metsänomistajan kanssa.
Toki tiedän, että metsässä kasvava puu ei ole jokamiehenoikeuden piirissä eikä joulukuusta siten voi verrata metsämarjojen poimintaan, mutta kannattaisiko luonnonmarjoja ostavien yritysten tarkastella omia toimintatapojaan, koska ristiriidat metsänomistajien kanssa ja ulkomaisille poimijoille maksetut kehnot korvaukset eivät paranna toimialan julkisuuskuvaa.
Suomen metsissä kasvavat marjat ovat arvokasta luonnonmukaista ravintoa. Kerätään niitä talteen mahdollisimman paljon. Yritetään tulkita jokamiehenoikeutta joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Joutava riitely ei ole kenenkään etu.
Se, että sinä tulkitset jokamiehenoikeutta omintakeisesti, ei onneksi tarkoita että sen tulkinnassa olisi juridisesta näkökulmasta mitään tulkintaerimielisyyksiä.
Jokamiehenoikeus koskee täysin yksiselitteisesti myös myyntiin keräämistä, ja sen lisäksi tämä myyntitulo on säädetty verovapaaksi.
Metsänhoitomaksu on hanurista, mutta se on kokonaan eri asia kuin kiinteistövero.
http://www.innofor.fi/metsanhoitomaksu.html
Harri,tuot esille asiaa joka kuvaa hyvää tietämystä.Pekka Raukko on niitä vihreitä joilla ainoastaan on oikessa olemisen oikeus.
Harri tuo esiin luulemustaan ja toivomustaan.
Lain tulkinta ei onneksi lepää niiden varassa.
No niin veljet, nythän on niin, että Suomessa säädetään lakeja eduskunnassa. Lisäksi oikeuskäytäntö tulkitsee lakeja ja asetuksia. Ne tulkinnat ovat yksiselitteiset. Jokamiehenoikeutta ei mitenkään rajata eli sillä ei ole erityistä kaupallista ehtolauseketta. Kaikki oikeuslaitoksen määrittelemät ja lainvoimaiset tuomiot tukevat tätä kaikilta osin.
Onko tulkinta kohtuullinen niin siitä toki voidaan keskustella. Minua ei kiinnosta vähääkään mistä itse kukin marjansa poimivat. Minä vain ihmettelen miksi ei suomalaiset, suhteellisen älykkäät ja koulutetut ihmiset, voi poimia marjat pois metsistä vaikka millä keinoin. Vaikkapa maksamalla ulkomailta tuotetulle työvoimalle palkkaa ja näin saadaan marjat parempiin suihin.
Mikäli marjastajille jaettaisiin tonttimaat ikiaikaisella oikeudella, mitäs sitten, kun naapurin tontilla on vuoden koko marjasato ja hän syö siitä vain pienen osan. Mitäs järkeä siinä on, että aidan takaa huudellaan, "ostit sitten tonttuja".
Kyllä se veljet niin on, että Lapissa on myös opittava poimimaan marjat pois, olivatpa ne kenen metsässä tahansa. Ainakin tänä vuonna muutamalta mättäältä mustikoita tuli ämpärikaupalla, kun taas ainakaan meidän kulmilla ei ole marjan marjaa.
Onneksi täällä ei ole marjasotaa ja ihmiset saavat poimia marjansa sieltä missä niitä on joko myyntiin taikka kotiinsa. Pääasia, että tulee poimittua.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 31 kommenttia